Osaamisen kehittäminen on laaja kokonaisuus, johon tarvitaan tueksi työvälineitä. Omaan, esihenkilön tai HR-asiantuntijan muistiin ei voi luottaa jatkuvasti. Hybridityöelämä ja monipaikkaisuus sekä loputon kiire haastavat meitä arjessa. Osaamista pitäisi kuitenkin kehittää jatkuvasti. Pitäisi myös seurata reaaliaikaisesti, mitä osaamista meillä on, mitä pitää kehittää lisää ja millaisia tavoitteita asetamme ja ovatko tavoitteet täyttyneet.

Osaava-järjestelmä (Osaajat valtiolla) tuli valtionhallintoon 2019 tukemaan henkilöstön, HR:n, johdon ja esihenkilöiden arkea. Osaavan oikea hyödyntäminen on noussut keskusteluihin monen asiakkaan suusta. Päätinkin reippaasti kysyä, että mikä Osaavan käytössä on hyvää ja selkeää ja mitkä asiat kaipaavat kirkastusta.

Tiedustelin muutamalta organisaatiolta, miten usein ja millä tavoin he käyttävät Osaavaa arjessaan. Sain ilahduttavat 48 vastausta, suurimmaksi osaksi perusvirkamieskäyttäjiltä ja myös avoimia kommentteja. Osaava sai kokonaisuutena arvosanan 2,67 tähteä asteikolla 1–4. Käyttäjiä osa Osaavassa toiminnoista ilahdutti, osaan toivotaan parannuksia. Kaikki toivomukset eivät suinkaan olleet järjestelmän muutosehdotuksia, vaan myös ohjeistamisen ja prosessien selkeyttäminen voisi parantaa käyttäjäkokemusta.

Mitä Osaavassa tehdään?

Eniten kiitosta on saanut jatkuva keskustelu ja palautteen anto. Tavoitteiden pilkkominen jatkuvassa keskustelussa helpottaa tavoitteiden saavuttamista ja arkisen kokonaisuuden hahmottamista. Kirjaaminen konkretisoi tekemistä ja tuo järjestystä. Suoriutuvuuden arviointiin on helppo lähteä, kun voi peilata saavutettuja työn tavoitteita ja kehittymistä suhteessa työn odotuksiin.

Palautetta on helppo antaa Osaavassa oman organisaation sisällä muille. Palautteen saa näkyväksi omalle esihenkilölleen ja yhdistämään aktiviteettiin. Toimiva palautekulttuuri tukee tavoitteiden saavuttamista ja antaa motivaatiota jatkaa hyvää työtä!

Kuinka usein Osaavaa käytetään?

Suurin osa käyttää Osaavaa pari kertaa vuodessa, mutta osa tätä useamminkin. Tyypillinen rytmitys on kvartaaleittain kirjaaminen, jatkuvan keskustelun yhteydessä esihenkilön kanssa. Samalla kun jatkuvaan keskusteluun kirjaa esimerkiksi tapaamisen muistiinpanoja, voi myös päivittää tavoitteiden tilaa ja aktiviteetteja. Vinkkinä, että tapaamisosioon voisi viedä keskustelun aiheita ennakkoon! Tapaamisen jälkeen voidaan ruksia tehtävälistalta jutellut asiat tallentaen ne tapaamishistoriaan. Näin muodostuu tapaamisten ketju esihenkilön kanssa ja kirjatut kommentit löytyvät tallesta tarvittaessa.

Osaavan Jatkuva oppiminen

Työelämä on jatkuvaa kehittymistä ja oppimista. Osa tapahtuu työarjessa ja osaan tarvitaan hakeutumista erillisiin infoihin, webinaareihin tai koulutuksiin. Oman oppimisen lujittaminen tarvitsee suunnitelmallisuutta. Osaavaan on mahdollista ostaa ja ottaa käyttöön Jatkuvan oppimisen palvelu, joka nivoo yhteen tavoitteita ja opintoja. Osaavassa omien opintojen osiossa voi suorittaa oman organisaation ja jatkossa myös valtionhallinnon yhteisiä koulutuksia. Oppimisen voi linkittää kehittymistavoitteisiin. Näin kehittymistä on helpompi seurata ja suunnitella.

---

Blogin kirjoittaja

Marika toimii ryhmäpäällikkönä Osaamisen palveluissa.

Kaksonen Marika

Ryhmäpäällikkö

Henkilöstöpalvelut