Valtion henkilöstötutkimuksen uudistamista tehdään yhdessä Palkeiden asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhtenä kumppanina uudistustyössä on Työterveyslaitos. Työterveyslaitos toteuttaa pitkäjänteisesti itsekin henkilöstökyselyitä julkiselle sektorille.

Tilaajaorganisaatiot hyödyntävät Työterveyslaitoksen kyselyitä omassa johtamisen ja toiminnan kehittämisessään ja Työterveyslaitos taas voi hyödyntää toteuttamiensa kyselyjen tuloksia omassa tutkimustoiminnassaan.

”Toteutamme Työterveyslaitoksella esimerkiksi Kunta10-kyselyä kuntasektorille ja Mitä kuuluu -kyselyä hyvinvointialueille”, kertoo johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksen työkyky- ja työurat -yksiköstä. ”Näistä saatavat aineistot ovat varsin kattava”, hän jatkaa. Toteutettujen kyselyiden kautta tulee laajasti tietoa asioiden välisestä yhteydestä ja tulosten avulla voidaan kehittää työelämää laajemminkin.

”Laajoilla kyselytutkimuksilla on myös tavoitteena saada tietoa mahdollisimman kattavasti organisaatioista ja antaa kaikille työntekijöille ja esihenkilöille mahdollisuuden tuoda omat ajatuksensa esille. Tämä on demokraattinen tapa kerätä tietoa, jotta ei käy niin, että vain kovaäänisimmät saavat äänensä kuuluville”, sanoo kehittämispäällikkö Teppo Valtonen.

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki

Työhyvinvoinnin tutkiminen on tärkeä osa työelämän kehittämistä ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämistä. Tutkimuksissa pyritään selvittämään, miten työympäristö, työtehtävät, työilmapiiri ja organisaation toimintatavat vaikuttavat työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä motivaatioon ja työssä jaksamiseen. Käytössä voi olla hyvin erilaisia menetelmiä ja mittareita, kuten kyselyitä, haastatteluja, havainnointia ja fysiologisia mittauksia. Tutkimuksen avulla voidaan myös selvittää, mikä on työntekijöiden kokemus työhyvinvoinnista ja miten heidän näkemyksiään voitaisiin parhaiten huomioida työympäristön kehittämisessä.

Validoidut kysymysasettelut, esimerkiksi työn kuormittavuudesta, psykologisesta turvallisuudesta tai etä- ja hybridityöstä, ovat tärkeitä, jotta tutkimustulokset ovat luotettavia. Työterveyslaitos kehittää erilaisia kyselyjä ja heillä on myös osaamista kehittää uusia mittareita, jos vakiintuneita ole.

”Kun mittarit ovat aiemmalla tutkimuksella validoituja, se auttaa kehittämään organisaation toimintaa luotettavasti. Osin kansainvälisissä tutkimuksissa käytetyistä mittareista voidaan saada vertailuaineistoa ja vahvistusta sille, että mittarit mittaavat haluttuja asioita”, valottaa Salla. Joku esiin nouseva tekijä voi esimerkiksi ennustaa työkyvyn heikkenemistä, ja tähän asiaan voidaan tutkimustulosten perusteella sitten kohdistaa toimenpiteitä.

Työterveyslaitoksella toivotaan, että uudistuksen jälkeen valtion henkilöstötutkimus sisältäisi vakiintuneita mittareita, jotta aineistoa voidaan paremmin hyödyntää myös tutkimuksessa. Kiinnostavaa on esimerkiksi vertailu muuhun julkisen alan tutkimustietoon.

”Tähän asti käytössämme ei ole ollut valtiolla tehtyjen kyselyjen tuloksia, ja meitä kiinnosta myös tutkimusmielessä mahdollisuus edes osittain yhdistää tuloksia julkiselta sektorilta ja näin laajentaa vertailuaineistoa”, sanoo Teppo.

Tekoälyä hyödynnetään myös työhyvinvoinnin tutkimisessa

Työhyvinvoinnin tutkimisessa ja kehittämisessä ovat pinnalla tällä hetkellä muun muassa tekoälyn hyödyntäminen. Myös erilaisia algoritmisen johtamisen keinoja ja näiden vaikutuksia tutkitaan. Tärkeää on kuitenkin varmistua siitä, mihin tekoälypohjaiset suositukset perustuvat ja että ne todella tukevat työntekijää, muuten vaikutukset saattavat olla kielteisiä”, toteaa Salla. Tutkimusaiheina esimerkiksi etä- tai hybridityön vaikutukset työntekijän hyvinvointiin ovat viime aikoina olleet pinnalla.

”Työhyvinvointia koskevien kyselyiden toteuttamisessa on menossa murros”, sanoo Teppo. ”Vastaajien saaminen voi olla hankalaa ja kyselyjen käyttöä ylipäänsä saatetaan kyseenalaistaa. Osa ajattelee, että kyselyjä voisi korvata jollakin toisella menetelmillä, mutta ihmisen omaa tuntemusta ja ajatuksia ei oikein muuten saa selville”, hän pohtii. ”Uskon, että kyselyillä on jatkossakin tärkeä rooli työhyvinvoinnin mittaamisessa ja tutkimisessa”. ”Kyselyt ja niiden toteuttamistavat kehittyvät koko ajan, ja esimerkiksi voivat tarjota yksittäisellekin vastaajalle omien tulosten lisäksi suosituksia oman tilanteen parantamiseksi”, Salla lisää.

Salla Toppinen-Tanner johtaa Työterveyslaitoksen työkyky- ja työurat -yksikköä ja on mukana uudistamishankkeen ohjausryhmässä.

Teppo Valtonen työskentelee kehittämispäällikkönä Työterveyslaitoksella ja osallistuu uudistustyöhön Palkeiden asiakasvirastojen edustajien työryhmässä.

Tämä juttu on osa Henkilöstötutkimuksen uudistaminen -juttusarjaa, jossa käsitellään uudistamishanketta mm. tavoitteiden, tutkimustiedon ja asiakastarpeiden näkökulmasta.

---