Palkeiden Yhdessä-areena kokosi noin sata asiakkaiden ja sidosryhmien edustajaa Helsingin Musiikkitalolle yhteisen teeman äärelle: miten valtionhallintoa voidaan kehittää entistä vaikuttavammaksi. Päivän aikana tarkasteltiin vaikuttavuutta asiakkaan, johtamisen, tiedolla johtamisen, teknologian ja henkilöstötyön näkökulmista sekä pohdittiin, millaisia ratkaisuja tulevaisuuden hallinto tarvitsee.

Tilaisuuden avasivat Palkeiden toimitusjohtaja Tuija Kuivalainen ja Palkeiden asiakasneuvottelukunnan puheenjohtaja Heidi Sederholm ympäristöministeriöstä. Puheenvuorossaan Sederholm korosti asiakkaan äänen merkitystä vaikuttavan hallinnon rakentamisessa. Asiakasneuvottelukunta toimii kanavana, jonka kautta asiakkaiden näkemykset tuodaan mukaan palveluiden, toimintamallien ja järjestelmien kehittämiseen. Sederholmin mukaan luottamus on vaikuttavuuden perusta: palveluita tulee kehittää todellisten tarpeiden pohjalta ja asiakkaiden näkökulma on tärkeää huomioida kehittämisessä.

Valtiovarainministeriön näkymät vaikuttavaan valtionhallintoon toi ylijohtaja Tero Meltti. Puheenvuorossaan Meltti tarkasteli toimintaympäristön muutoksia, jotka haastavat julkista hallintoa uudistumaan. Teknologian kehitys, työn murros, geopolitiikan muutokset, julkisen talouden tasapainottaminen sekä ilmastonmuutos edellyttävät uudenlaisia ratkaisuja palveluiden ja hallinnon kehittämiseen. Meltti korosti, että vaikuttavan valtionhallinnon rakentaminen edellyttää samanaikaisesti talouskasvua tukevia toimia, julkisen talouden sopeuttamista sekä hallinnon toimintatapojen merkittävää uudistamista digitalisaation ja teknologian avulla. Tekoälyllä, rakenteellisilla uudistuksilla ja yhteisillä palveluilla on hänen mukaansa keskeinen rooli hallinnon tuottavuuden, vaikuttavuuden ja uudistumiskyvyn vahvistamisessa. Meltti nosti esiin myös valtion yhteisten palveluiden merkityksen virastojen tukena: ne mahdollistavat kustannustehokkuuden, asiakaslähtöiset palvelut, vastuullisuuden sekä paremman varautumisen erilaisiin häiriötilanteisiin.

Tulevaisuuden hallintoa tarkasteli Maria Vuontisvaara Digia Finland Oyj:stä. Vuontisvaara nosti esiin talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien keskittämisen mahdollisuudet vaikuttavuuden vahvistamisessa. Hänen mukaansa vaikuttava hallinto vapauttaa asiantuntijoiden aikaa ydintehtäviin, hyödyntää ajantasaista tietoa päätöksenteossa ja mahdollistaa yhtenäiset, laadukkaat palvelut koko valtionhallinnossa. Keskittämisen keskeisiksi hyödyiksi hän nosti yhteiset toimintamallit, paremman tiedolla johtamisen, automaation ja tekoälyn hyödyntämisen sekä osaamisen kokoamisen. Puheenvuoron keskeinen viesti oli, että yhteiset palvelut mahdollistavat sen, että virastot voivat keskittyä perustehtäväänsä ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuottamiseen.

Henkilöstöhallinnon tulevaisuutta pohtivat Palkeiden Katri Vermanteen ja Soile Röppäsen vetämässä paneelissa Emilia Katajajuuri Suomen Akatemiasta ja Riina Kosonen Silta Oy:stä. Keskustelussa tarkasteltiin HR:n muuttuvaa roolia organisaatioissa. Katajajuuren mukaan HR ei tulevaisuudessa ole pelkkä tukifunktio, vaan organisaation toimintakyvyn ja johtamisen keskeinen infrastruktuuri. Kosonen puolestaan näki vaikuttavan HR:n rohkeana uudistajana, joka ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua, auttaa organisaatioita uudistumaan ja tukee valmiutta kohdata muutoksia myös epävarmassa toimintaympäristössä.

Iltapäivän päätteeksi Jussi Venäläinen Flow Akatemiasta johdatteli kuulijat ”typerän työn” äärelle. Esityksessään Venäläinen tarkasteli työn arjessa tunnistettavia toimintatapoja, jotka heikentävät työn sujuvuutta ja tuloksellisuutta. Hän nosti esiin muun muassa monitoheloinnin, epävireisyyden, jatkuvan puskemisen, tuuliajolla etenemisen, epämääräiset vastuut sekä välttelyn. Venäläisen mukaan vaikuttavampi työ syntyy, kun organisaatioissa tunnistetaan nämä toimintamallit ja uskalletaan puuttua niihin. Esitys tarjosi osallistujille käytännönläheisiä näkökulmia itsensä johtamiseen, työn priorisointiin sekä siihen, miten yksilöiden ja työyhteisöjen toimintatavat vaikuttavat onnistumiseen ja hyvinvointiin.

Yhdessä-areenan keskeinen viesti oli selkeä: vaikuttava valtionhallinto syntyy yhteistyöstä, uudistumiskyvystä ja yhteisestä sitoutumisesta vaikuttavampiin toimintatapoihin.