Viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion talous‑ ja henkilöstöhallinnon palvelut ovat käyneet läpi merkittävän uudistumisen. Palkeiden palvelukeskusmalli – keskitetyt prosessit, yhtenäiset toimintatavat ja digitalisaatiota tukeva rakenne – on osoittanut vahvasti, että keskittäminen kannattaa. Tehostuminen näkyy muun muassa palvelujen tuottavuudessa, valtiolla talous- ja henkilöstöhallintoon käytetyssä työajassa sekä palvelujen laadussa.

Tuottavuus on noussut voimakkaasti – hinnat pysyneet lähes ennallaan

Palkeiden ydinpalvelujen tuottavuus on kasvanut viime vuosien aikana selvästi. Ydinpalvelujen tuottavuus on keskimäärin noussut 70 % vuodesta 2017 vuoteen 2025.

Palkeiden palvelujen hinnat ovat pysyneet lähes ennallaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka ansiotasot ja muut kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Tämä kertoo keskittämisen skaalaeduista, prosessien tehostumisesta ja automaation hyödyntämisestä.

Digitalisaatio tuottaa isot hyödyt ja vapauttaa työaikaa

Keskitetty toimintamalli mahdollistaa teknologiaan investoimisen tavalla, joka ei olisi yksittäisille virastoille järkevää. Robotiikan ja automaation käyttöönotto on tehostanut työtä jopa kolmanneksella ja parantanut työn laatua huomattavasti. Automaatio tuottaa tasalaatuisen lopputuloksen ja vähentää inhimillisten virheiden riskiä.

Automatisoinnin ansiosta rutiinityö vähenee ja työaikaa vapautuu lisäarvoa tuottavaan asiantuntijatyöhön. Automatisoinnin tuoman tehostumisen myötä kyetään vastaamaan myös henkilöstön eläköitymiseen ilman, että palvelujen laatu tai toimituskyky heikkenee.

Keskitetty malli tukee digitalisaatiota, sillä yhtenäiset prosessit ja järjestelmät mahdollistavat automatisaation hyödyntämisen koko valtionhallinnossa.

Osaaminen syvenee, laatu vahvistuu

Tuottavuuskehitys ei ole tapahtunut laadun kustannuksella – päinvastoin. Laadun parantuminen näkyy muun muassa reklamaatioiden ja laatupoikkeamien vähentymisenä. Tehtävien keskittäminen Palkeisiin on kasvattanut henkilöstön ammatillista osaamista ja vahvistanut prosessien yhdenmukaisuutta.

Prosessien standardointi kuuluu tuottavuuskehityksen ytimeen, mutta se on yhtä lailla laadullinen kysymys: yhdenmukaisuus takaa kaikille virastoille saman laatutason riippumatta palveluvolyymista, henkilöstön vaihtuvuudesta tai alueellisista eroista.

Laadun paraneminen tukee myös virastojen riskienhallintaa ja jatkuvuutta – virastojen ei tarvitse huolehtia oman pienen tiimin rekrytoinneista, osaamisen ylläpidosta tai sijaisjärjestelyistä.

Asiakastyytyväisyys on hyvä ja kehittyy edelleen

Palkeiden palvelujen kehittäminen näkyy myös asiakasrajapinnassa. Asiakastyytyväisyys on pysynyt vuosien ajan hyvällä tasolla. Erityisesti NPS‑suositteluindeksi, joka kuvaa asiakastyytyväisyyttä palvelunhallintajärjestelmän kautta kulkevien palvelupyyntöjen osalta, on noussut huomattavasti vuodesta 2019 lähtien.

Tämä kertoo kumppanuuden syvenemisestä, paremmasta asiakastuntemuksesta ja siitä, että palvelun tuottavuus paranee samaan aikaan, kun asiakaskokemus vahvistuu.

Keskittäminen on järkevää – ja se jatkuu

Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin selvitykset sekä Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) arvioinnit osoittavat jo pitkältä ajalta, että keskittäminen tuottaa mitattavia hyötyjä. Tämä näkyy myös vuonna 2024 tehdyssä tuottavuusanalyysissa. Palkeisiin keskitettyjen tehtävien työmääriä seuraamalla nähdään selvästi, että Palkeiden työmäärä ei kasva samassa suhteessa virastojen vähenevän työmäärän kanssa. Suurimmat tuottavuushyödyt tulevat sieltä, missä volyymi on suurin, erityisesti palvelussuhteenhallinnasta ja menojen käsittelystä.

Seuraavan viiden vuoden aikana tuottavuushyötyjen odotetaan edelleen kasvavan esimerkiksi Yhtenäistämme HR-prosesseja -hankkeen myötä. Operatiivisten HR-tehtävien keskittämisen tavoitteena on saavuttaa valtionhallinnon henkilöstöhallinnon tehtävissä 150 henkilötyövuoden (HTV) vähennys vuoden 2024 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä.
Meneillään on myös muita konsernitason kehityshankkeita, joiden odotetaan tuovan säästöjä. Tuottavuutta voidaan edelleen parantaa tarkastelemalla kokonaisia päästä päähän -prosesseja, joiden kehittäminen mahdollistaa merkittävien säästöjen saavuttamisen. Tämä on erityisen tärkeää valtion nykyisessä haastavassa taloustilanteessa.