Valtion henkilöstötutkimuksen sisältöä on uudistettu yhdessä virastojen edustajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa tämän vuoden aikana. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa muun muassa siitä, mitä mieltä henkilöstö on johtamisesta, työn sisällöstä, palkkauksesta, uudistumisesta, työyhteisön toimintakulttuurista, työ- ja toimintaympäristöstä sekä vuorovaikutuksesta ja viestinnästä.

Henkilöstön tila ja työhyvinvointi tukevat organisaation tavoitteiden toteutumista

Valtion henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu vuodesta 2004 lähtien VMBarolla. Kyselyjä oli tehty ennen VMBaroakin ja tuloksista raportoitiin valtiotasolla, mutta niitä ei hyödynnetty kovin järjestelmällisesti virastoissa. Kysely oli alun perinkin tehty yhteistyössä virastojen kanssa, mutta vuosien aikana tehdyistä pienemmistä uudistuksista huolimatta oli aika suuremmalle uudistukselle. ”VMBaro ei vastannut enää nykypäivän tarpeisiin”, sanoo neuvotteleva virkamies Mika Happonen valtiovarainministeriöstä. ”Toimintaympäristö ja työn tekemisen tavat muuttuvat, ja nyt oli tarvetta suuremmalle uudistukselle. Saimme myös palautetta virastoista, että vanha kysely ei nykyisellään vastannut henkilöstöjohtamisen tarpeisiin”, hän jatkaa.

Vaikka virastot saavat itse päättää omasta toiminnastaan, niitä ohjataan tulosohjauksen keinoin. Tulosohjaukseen on vuosien aikana tullut henkilöstöön liittyviä tulostavoitteita ja henkilöstöä kehitetään ja johdetaan organisaation tavoitteista käsin. ”Selvitetään siis henkilöstön tila, asetetaan henkilöstön tilalle tavoitteita organisaation strategiasta käsin ja seurataan niiden toteutumista. Hyvinvoiva henkilöstö tekee tuloksen”, Mika summaa.

Paljon odotuksia uudistetulle henkilöstötutkimukselle

Ennen kuin uudistusprojekti aloitettiin, harkinnassa oli myös ulkoistaa koko kysely ulkopuoliselle taholle tai antaa virastoille vapaat kädet sen toteuttamiseen. ”Päädyimme kuitenkin siihen, että valtiolla on jatkossakin yhteinen henkilöstötutkimus, sillä näin tietojen vertailtavuus on parempi koko valtionhallinnon tasolla”, Mika sanoo. Valtiovarainministeriön näkökulmasta yhteisen henkilöstötutkimuksen yhtenä tavoitteena on ollut ajaa sisään strategista henkilöstöjohtamista valtiolla. Tutkimus on ollut virastoille yksi työkalu henkilöstön ja johtamisen kehittämiseen.

Tälläkin kertaa virastot pääsivät vaikuttamaan henkilöstötutkimuksen uudistusprojektissa. Mukana oli kymmenkunta virastoa ja valtiovarainministeriö sekä Työterveyslaitos, KEVA ja Eezy Flow jakamassa omaa osaamistaan.

Projektin aikataulu oli tiukka ja työpajatyöskentely vaativaa, mutta osallistujat olivat motivoituneita ja innokkaasti mukana työskentelyssä. ”Aina emme olleet samaa mieltä, mutta kaikkien ajatuksia kuunneltiin”, Mika kertoo. Kyselyn sisältö on kompromissi, eikä se tietenkään vastaa jokaisen viraston kaikkiin tarpeisiin. Kysely haluttiin ajanmukaistaa sekä sisällön, rakenteen että käytetyn sanaston kannalta. Esimerkiksi sana esimies on korvattu nyt esihenkilö-sanalla. Sisällössä on huomioitu muuttuva työelämä niin johtamisen kuin työn tekemisen eri tapojen kannalta. Rakennetta ja sisältöä on peilattu keväällä 2024 julkaistuun valtion HR-strategiaan ja näin haluttu varmistaa, että sillä voidaan seurata strategian pohjalta tehtävää kehittämistä.

Kyselyssä on tietty vähimmäissisältö ja yhteiset lisämoduulit, jotka ovat kaikille yhteisiä. Tämän lisäksi virastot voivat lisätä omia kysymyksiä ja räätälöidä sitä vastaamaan paremmin jokaisen viraston tarpeita. ”Toivonkin, että virastot ottavat uudistetun kyselyn kattavasti käyttöön ja hyödyntävät siitä saatuja tuloksia toimintansa kehittämiseen. Tästä hyötyy koko valtionhallinto työnantajana”, Mika toteaa.

Uudistettu valtion henkilöstötutkimus HenkilöstöBaro julkaistaan 16.1.2025

Mika Happonen työskentelee neuvottelevana virkamiehenä valtiovarainministeriössä Valtionhallinnon kehittämisosastolla henkilöstö-politiikkayksikössä. Hänen vastuualueelleen kuuluvat muun muassa valtion henkilöstövoimavarojen johtamiseen ja henkilöstösuunnitteluun liittyvien työkalujen kehittäminen yhteistyössä Palkeiden kanssa.

Tämä juttu on osa Henkilöstötutkimuksen uudistaminen -juttusarjaa, jossa käsitellään uudistamishanketta mm. tavoitteiden, tutkimustiedon ja asiakastarpeiden näkökulmasta