Valtion henkilöstötutkimuksen uudistamista tehdään yhdessä Palkeiden asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Yksi uudistuksessa mukana olleista virastoista on Valtiokonttori.

Sari Virta työskentelee kehittämispäällikkönä Työelämäpalvelut-yksikössä Valtiokonttorissa. Tiimin vastuulle kuuluvat esimerkiksi poikkihallinnollinen valtion työntekijöiden uudistuskyvyn tukeminen ja kehittäminen. Nämä palvelut ovat kaikkien valtion virastojen käytössä. Sarin tiimin kautta jaetaan esimerkiksi vuosittainen Kaiku-raha ja he vastaavat valtionhallinnon vastuullisuusraporttien yhteenvedon kokoamisesta. Tiimin vastuulla on myös Valtiolla.fi-työelämäsivusto, joka on luotu työelämän kehittämisen alustaksi. Kaikki valtiolla työskentelevät ovat tervetulleita tuottamaan sisältöä sivustolle.

Sari hakeutui mukaan henkilöstötutkimuksen työryhmään, koska uskoo, että hänellä ja hänen tiimillään on siihen paljon annettavaa. ”Olemme monessa mukana ja meillä on näkökulmaa virastojen toimintaan, työarkeen ja sen kehittämiseen”, kertoo Sari.

Esihenkilön rooli kestävän työelämän luomisessa

Työtyytyväisyydessä ja -hyvinvoinnissa esihenkilö on tärkeässä roolissa. Saria kiinnostaa, miten esihenkilö toimii välittäjänä asiantuntijatyötä tekevien henkilöiden ja johdon välillä ja tasapainottaa arkityön ja strategiatyön vaatimuksia. ”Minä kutsun tätä välivouhkaksi, eli esihenkilö sparraa ja tukee, ja välillä tuuraakin asiantuntijoita, ja samalla toimii välittäjänä johdon toiveille ja viesteille”, Sari sanoo. ”Kehittämistyöt eivät tule koskaan täysin valmiiksi. On kestettävä keskeneräisyyttä ja samalla tuotava jatkuvuutta ja rauhaa, oltava käytettävissä ja muuten pois tieltä”, hän pohtii.

Muuttuvassa työelämässä ja toimintaympäristössä esihenkilötyöstä pitäisi saada esiin juuri näitä asioita, jotta voidaan huolehtia siitä, että henkilö saa tarpeeksi tukea työlleen, eikä ole vain asetettuja tavoitteita vaan myös keinoja, joilla niihin päästään. Pelkkä prosessien kuntoon laittaminen ei auta, vaan ihminen niiden prosessien sisällä on huomioitava.  Myös tietty määrä joustavuutta ja pysyvyyttä on oltava, kun asioita kehitetään. Oikein kootusta henkilöstötutkimuksesta saadaan välineitä myös tähän.

Henkilöstötutkimuksissa on nykyään vallalla yhteisöllinen näkökulma. Vaikka niissä kysytään paljon henkilöstä itsestään ja jokainen vastaa tietenkin omasta näkökulmastaan, huomioon täytyy ottaa ympäristön vaikutus, yhteisöllisyys ja resilienssi muuttuvassa toimintaympäristössä sekä organisaatiokulttuurin merkitys. ”Kyselyissä pitäisi huomioida, ettei kysyttäisi liikaa sellaisista asioista, joihin ei voida vaikuttaa, kuten palkkausjärjestelmä. Kun kysytään esimerkiksi työkyvystä ja terveydestä, täytyy miettiä tarkasti, mitä vastauksilla voidaan tehdä, kun kyselyt ovat anonyymejä. Eli saadaanko vastauksia sellaisiin kokonaisuuksiin, joihin työnantaja voi vaikuttaa”, pohtii Sari.

Oivalluksia valtionhallinnon laajasta tehtäväkentästä

Työryhmätyöskentely on antanut Sarille uusia oivalluksia muun muassa valtionhallinnon kontekstista ja siitä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yhteistyö syntyy ihmisten välille, ja se vaatii luottamusta. Luottamus taas syntyy vuorovaikutuksesta. Esihenkilötyön osalta valtiolla voisi Sarin mukaan tehdä vielä enemmän yhteistyötä, koska pääpiirteissään se on samanlaista organisaatiosta ja tehtävästä riippumatta.

Valtionhallinnossa on valtavasti erilaista asiantuntemusta. Kannattaa katsella ympärilleen ja miettiä, mistä apua voisi saada. Vastavuoroisesti kannattaa auttaa, jos joku apua pyytää, sillä siitä saa itsekin aina jotain.

”Toimintamme valtiolla on säädöspohjaista, mutta meillä on paljon sellaisia aihepiirejä, joissa voimme tehdä yhteistyötä”, Sari sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee tiiminsä vastuulla olevan vastuullisuusraportoinnin ohjeen, joka ei perustu säädöksiin.

Sarin mukaan lähestymistapa henkilöstötutkimuksen uudistamiseen on ollut innostava ja vetäjät ovat kannustaneet työryhmäläisiä rohkeisiin kokeiluihin. Yhtenä työn tuotteena on opaskirja henkilöstötutkimuksen tulosten hyödyntämiseen. On tärkeää, ettei kysytä vain kysymisen vuoksi. Täytyy olla mietittynä mitä tuloksilla tehdään ja toimenpiteistä täytyy viestiä myös vastaajille.

”Jatkossa voisi olla tarjolla esimerkiksi työpajoja esihenkilöille yli virastorajojen. Näissä voisi saada yhteistä ymmärrystä ja jakaa hyviä käytäntöjä”, Sari pohtii.

Sari Virta on valtion työelämäpalveluiden kehittämispäällikkö Valtiokonttorissa ja toimii tiimin esihenkilönä. Hän vastaa työelämäpalveluiden tiimin toiminnasta sekä toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä yhdessä tiimiläisten kanssa.

Tämä juttu on osa Henkilöstötutkimuksen uudistaminen -juttusarjaa, jossa käsitellään uudistamishanketta mm. tavoitteiden, tutkimustiedon ja asiakastarpeiden näkökulmasta.