Valtion uudistettu henkilöstötutkimus, HenkilöstöBaro, julkaistiin 16.1. Valton henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu VMBaro-kyselyllä jo parinkymmenen vuoden ajan. Tutkimusta uudistettiin valtiovarainministeriön ohjauksessa Palkeiden asiakasvirastoista ja yhteistyökumppaneista kootussa työryhmässä. Työhyvinvoinnin tutkiminen on tärkeä osa työelämän kehittämistä ja uudistettuun tutkimukseen kohdistuu paljon odotuksia. Henkilöstötutkimusten avulla tehdyt selvitykset ja tulosten perusteella käynnistetyt työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet ovat vakiintunut osa valtion virastojen johtamiskulttuuria.

Uudistettu tutkimus vahvistaa henkilöstötiedolla johtamista valtiolla

Henkilöstötutkimuksen uudistaminen liittyy isompaan, vuosi sitten julkaistuun valtion henkilöstöstrategiankokonaisuuteen. Yksi henkilöstöstrategian tavoitteista on Johtamisemme on ihmislähtöistä ja varmistamme tuottavuuden ja tuloksellisen toiminnan.

”Haluamme olla ihmislähtöisiä ja varmistaa tuottavan ja tuloksellisen toiminnan”, sanoo finanssineuvos Juha Madetoja VM:n Valtionhallinnon kehittämisosaston Henkilöstöpolitiikkayksiköstä. ”Yhteistyössä virastojen kanssa on määritelty toimenpiteitä henkilöstöstrategian toteuttamiseksi, ja yksi niistä on henkilöstötiedolla johtamisen vahvistaminen. Henkilöstötietoa on monenlaista, kuten suoritteet ja työajankohdistaminen ja sitten tietenkin henkilöstötutkimukset. Henkilöstön tuntoja on kuitenkin vaikeampi selvittää kuin vaikka tehtyjä suoritemääriä, ja tähän HenkilöstöBaro antaa hyvän työkalun”, hän jatkaa.

HenkilöstöBaron lisäksi virastoilla on käytössä kolme muuta tutkimusta: SeurantaBaro, LähtöBaro ja EsihenkilöBaro. Nämä täydentävät henkilöstötiedolla johtamista ja esimerkiksi SeurantaBarolla voidaan tarkastella HenkilöstöBaron tulosten perusteella tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Uudistuksen tavoitteet saavutettiin

Uudistustyötä tehtiin projektityöskentelymallilla, jossa mukana oli sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden edustajia. ”Kumppanina projektissa oli Eezy Flow Oy, jonka osaaminen varmisti osaltaan onnistuneen lopputuloksen”, sanoo Palkeiden HRD-palveluista vastaava johtaja Mari Eerikäinen. ”Valmiissa tutkimuksessa kuuluu asiakkaiden ääni ja toiveet, vaikka kompromissejakin tarvittiin”, Mari jatkaa. Tulosten analysoinnin avuksi on koottu erillinen käsikirja, johon on koottu vinkkejä esimerkiksi tutkimuksen tunnuslukujen ja indeksien tulkintaan ja hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä sekä tukea näistä viestimiseen.

Valtiovarainministeriö oli asettanut henkilöstötutkimuksen uudistamiselle selkeät tavoitteet. Tutkimuksen tulisi olla sisällöllisesti kattava ja sen avulla pitää pystyä tunnistamaan organisaation heikkoudet ja vahvuudet sekä asettamaan tavoitteita henkilöstöjohtamiselle. Kysymysten ja niistä muodostettavien indeksien tulee olla tilastollisesti päteviä ja tutkimuksella tulee olla kaikille yhteinen minimisisältö ja mahdollisuus virastokohtaisiin lisäkysymyksiin. Myös mahdollisuus vastata tutkimukseen suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi oli yksi reunaehdoista.

Tavoitteisiin päästiin ja nyt HenkilöstöBarolla pystytään seuraamaan valtion henkilöstöstrategian tavoitteiden toteuttamista entistä helpommin. ”Tutkimus on kuitenkin vain väline tiedon hankkimiseen ja tärkeintä on, miten jatkossa saatua tietoa tulkitaan ja käytetään. Yhdessä henkilöstön kanssa valittujen kehittämistoiminpiteitä toteuttamalla varmistamme, että valtio työnantajana jatkossakin uudistuu ja on houkutteleva työpaikka”, Juha summaa. 

Juha Madetoja työskentelee valtiovarainministeriössä Valtionhallinnon kehittämisosaston Henkilöstöpolitiikkayksikössä.

Mari Eerikäinen vastaa Palkeiden HRD-palveluiden tuottamisesta.

Tämä juttu on osa Henkilöstötutkimuksen uudistaminen -juttusarjaa, jossa käsitellään uudistamishanketta mm. tavoitteiden, tutkimustiedon ja asiakastarpeiden näkökulmasta